Eilinen rapea pakkaspäivä ( – 26 aamusta ) oli kolmen vaaliväittelyn päivä. Aamu alkoi Kotkan torilla räväkästi Paateron Sirpan ja Tulkin Jarmon kanssa. Sieltä karavaanimme siirtyi Kouvolaan ja sitten Lappeenrantaan. Tiilikaisen Kimmon piti olla mukana koko päivän, mutta hän sairastui ja Jarmo Tulkki ja Markku Pakkanen tuurasivat häntä. Olimme päättäneet tästä kiertueesta jo viime vuoden puolella, silloin tuli vain lunta ja pakkasesta ei ollut tietoakaan.

Päivä oli kuitenkin onnistunut ja pääsimme perustelemaan kantojamme mm puolueidemme verolinjauksiin, kunta- ja palvelurakenne uudistukseen sekä liikenneratkaisuihin seutukunnallamme. Keskustelua syntyi ja yleisökin pääsi osallistumaan omilla kysymyksillään.

Mielestäni mielenkiintoisinta oli keskustelu verolinjauksista, onhan kolme suurinta tuonut esiin omia kantojaan viime päivinä. Kokoomuksen tavoite, että työtä, työntekoa ja yrittämistä verotettaisiin jatkossa kevyemmin, on mielestäni helposti puolustettavissa.

Kannatan mieluusti yhteisöveron alentamista yrityksiltä. Olisin tosin ollut valmis pudottamaan yhteisöverokantaa puoluettani vieläkin räväkämmin, koska mitä pienempi tuo vero on, sitä enemmän jää rahaa yrityksen tilille investointeihin ja työntekijöiden palkkaamiseen. Yhteisöverokanta voisi olla 15% tietämillä,  näin luotaisiin vahva signaali yritystoiminnallemme valtion mukana olosta taantuman jälkeisissä toivotalkoissa.

Samoin Kokoomuksen ajama ansiotuloverotuksen keventäminen on tehokas tapa tukea suomalaisia kotitalouksia taantuman yli. Sillä kompensoidaan haitta-, ympäristö- ja kulutusverotuksen kiristymistä varsin tehokkaasti. Uudistuksessa huomioidaan myös eläkeläiset, sillä heidän verotuksensa tulee seuraamaan palkansaajan verotuksen tasoa. Ihmettelen miksi tämä malli ei muita puolueita kiinnosta. Tässä mallissa jokainen verohelpotuksesta nauttiva pääsee itse päättämään mihin lisääntyneet palkkarahansa laittavat.

Päivä oli varsin onnistunut, varsinkin kun KooKoon vielä voitti ensimmäisen karsintaottelunsa. Toivottavasti pääsemme järjestämään vastaavanlaisen mittelön uudelleen lähempänä vaaleja – saadaan tunnetta vielä enemmän mukaan!

Jokin aika sitten otin kantaa Kouvola Innovation Oy:n hankkeeseen rakentaa Repoveden kansallispuiston viereen matkailu – ja luontokeskus. Keskustelu asian tiimoilta on ollut sen jälkeen varsin kiivasta ja kantaa ottavaa. Kannamme siis kansallispuistomme kehittämisestä huolta, mikä taisi tulla pienenä yllätyksenä hankkeen vetäjille.

Nyt alueella jo toimivat yritykset ja Kouvolan kaupunki on saatu neuvottelupöydän ympärille, mitä voidaan pitää jo jonkinlaisena saavutuksena. Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti kertoi nyt, että kaupunki ei aio rakentaa tai rahoittaa majoitustiloja keskuksen yhteyteen, vaan elinkeinotoimi pyrkii tukemaan alueen toimijoiden toimintaa.

Kouvolan Sanomien (26.11) jutusta jäi sellainen positiivinen kuva, että Kouvola ei tule olemaan toimija alueella, vaikka sitä pelättiin. Tämä on hyvä asia, sillä ongelmia neutraliteetin kanssa olisi saattanut syntyä heti jos suunniteltu liiketoiminta ei olisi lähtenyt niin hyvään nousuun kuin on kaavailtu. Olisiko pystytty pitämään reaaliarvon mukaista vuokratasoa vuokralaisilla vai olisiko se täytynyt sopeuttaa vuokralaisen vuokranmaksukykyyn.

Miten olisi käynyt alueen maankäytön suunnittelun, jos oletetaan, että samaan aikaan Orilammen lomakeskus olisi halunnut laajentaa toimintaansa rakentamalla alueelle lisää toimitiloja ja majoitusta. Kaavoittaisiko kaupunki Orilammen toiveiden mukaisesti, vai rajoittaisiko se kilpailua vuokralaistensa eduksi?

Onneksi näitä huolia ei enää ole ja yritystoimintaa viedään eteenpäin normaalin kilpailutuksen kautta. Asioista avoimempi tiedottaminen olisi kyllä ollut paikallaan epätietoisuuden välttämiseksi.

Kouvolan uusi kaupunki ei ole sama pikkukaupunki kuin se oli vielä muutama vuosi sitten. Kaupungille aito liiketoimintaympäristö on haastava tehtävä. Verorahoilla toimijana oleminen vääristää aina kilpailua ja asettaa, aidot omilla rahoillaan toimivat yrittäjät, eriarvoiseen asemaan. Ennen yhdistymistä oli kaikissa yhdistyvissä kaupungeissa ja kunnissa omia tapoja subventoida alueen yrittäjien toimintoja. Nykyään sellainen ei vain käy – kaupungin tulee olla kilpailuneutraali toimija.

Kouvolan Innovationin suunnittelema Repoveden matkailukeskus on saanut nyt ansaitsemaansa kritiikkiä osakseen vähän joka puolelta. En ihmettele asiaa ollenkaan. Tämä operaatio yritettiin viedä läpi vähin äänin ja nolla informaatiolla ja on siksi nyt tiensä päässä.

Minullekin vielä alkuviikosta yritettiin vakuuttaa, että suunnitelmiin ei kuulu lisämajoituspaikkojen rakentaminen alueelle. Sain käsiini kuitenkin PowerPoint esityksen, joka oli laadittu jo pitkän aikaa sitten alueen esittelyä varten. Sieltä on selkeästi luettavissa suunnitelma perustaa Repovesi Chalets majoitusalue. Kunnallisena päättäjänä en voi sallia tällaista valehtelua asioiden esittelyn yhteydessä missään olosuhteissa. Oli tosin huvittavaa yrittää vakuuttaa kehityspäällikkö Petri Salmelle, että todellakin hänen papereissaan sekä elinkeinojaoksen esityslistassa mainitaan lisämajoituksen rakentaminen.

Miten voi olla mahdollista, että tätä hanketta yritetään viedä eteenpäin valehtelemalla yksityiskohdista sekä vähättelemällä keskuksen vaikutusta Orilammen Majan liiketoimintaan. Mikäli tällä 6,2 miljoonan euron verovarojen sijoituksella ei olisi vaikutusta, niin miksi ihmeessä se tulisi rakentaa.

Valehtelu ja asioiden peittely ei kuulu kunnalliseen päätöksentekoon. Vaikka Kinno on oma itsenäinen kunnallinen kehitysyhtiö, tulee sen noudattaa reiluja pelisääntöjä omassa toiminnassaan. Mielestäni Kinnon hallituksen tulee arvioida tämän projektin vetäjien kelpoisuus jatkaa tehtävissään jo tämän viikon aikana.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto saa seuraavassa kokouksessaan pöydälleen Kouvola innovation Oy:n toteuttaman Repoveden luonto – ja matkailukeskuksen konseptisuunnitelman. Entisellä Valkealan kunnalla tämän matkailukeskuksen perustaminen oli jo pitkään suunnitteilla ja nyt hanketta viedään eteenpäin uuden Kouvolan innoittamina.

Vaikka matkailukeskus olisikin mukava lisä Valkealassa, niin tätä hanketta ihmettelen. Suunniteltu matkailukeskus tulisi sijaitsemaan noin kilometrin päässä Orilammen majasta, alueella jo vuosikymmeniä toimineesta matkailukeskuksesta. Vuosia sitten kun hanke oli ajankohtainen, niin Kouvolan yrittäjiltä kysyttiin lausuntoa asiasta. Tuolloin jo yrittäjissä ihmettelimme, miksi sitä ei sijoiteta olemassa olevan, samankaltaisen yritystoiminnan yhteyteen? Miksi kaikki pitäisi rakentaa uudestaan?

Matkailukeskuksen tämänhetkinen kustannusarvio on n 6,2 miljoonaa euroa. Perusinvestoinnin kustannukset jakautuvat niin, että 10 % on suunniteltu saatavan ulkopuolista rahaa ja loput kaupungin tai muun julkistahon tukirahana. Suoran investoinnin lisäksi kaupungin tulee varautua alueen kehittämiseen tähtäävien kehityshankkeiden kuntarahoitusosuuksiin. Eli Hanketta viedään eteenpäin lähestulkoon vain verovaroilla.

Soitin Orilammen majan yrittäjälle Helena Salmiselle ja kysyin mitä tämä kunnallinen matkailukeskus heille tarkoittaa. Salmisen mukaan todennäköistä on, että heidän toiminta tulee loppumaan – Kouvolan kaupunki on liian suuri kilpailija heille. Tämä taas tarkoittaa Kouvolalle verotulojen menetystä sekä työn loppumista noin 20 henkilöltä. Jos näin kävisi, olisi se anteeksiantamatonta toimintaa Kouvolan kaupungilta.

En vastusta Repoveden kansallispuistoon tehtäviä investointeja, mutta vastustan sitä, että kaupunki omalla toiminnalla tappaa olemassa olevaa yritystoiminnan. Miten voidaan edes kuvitella, että samalla alueella Valkealan korvessa menestyisi kaksi ravintola – ja majoitustoimintaa harjoittavaa yritystä?

Kouvolan innovation Oy on Kouvolan kaupungin kokonaan omistama elinkeinoyhtiö. Sen tulisi parantaa yrittämisen edellytyksiä alueellamme, etsiä uutta yritystoimintaa sekä palvella alueen matkailuyrittäjiä. Voisiko joku kertoa heille, mitä se käytännössä tarkoittaa!

Ps. Koko hankesuunnitelma löytyy täältä http://194.89.127.7/djulkaisu/kokous/20101884-4.HTM

Kouvolan Sanomat uutisoi lauantain (30.10) lehdessään uudesta Tatu-työryhmästä.  Kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta haluaa ottaa lehden mukaan suuremman roolin kaupungin tapahtumatuotannossa. Lautakunnan puheenjohtajan Päivi Kossilan mukaan Tatu-ryhmä ei järjestä tapahtumia itse, mutta ottaa entistä enemmän kantaa. Kouvolan kulttuuritoimi voisi Kossilan mukaan silti olla osin järjestämisvastuussa.

Itse lehtiartikkeli oli niin sekava, että sitä lukiessa ei saanut selvää vastuista edes toiminnan alkuvaiheessa. Kuka vastaa tapahtumista ja kuka järjestää?  Ainoa ajatus joka tuli selväksi artikkelista oli, että nykyiseen toimintamalliin ei olla tyytyväisiä. Eri mieltä olen kuitenkin siitä, että ongelmat poistuisivat luottamusmiehiä lisäämällä. ”Mitä useampi kokki, sitä suolaisempi soppa” käy toteen tässäkin tapauksessa.

Tiedän, että uudessa toimikunnassa on jäseniä, joilla on enemmän tapahtumien järjestämisestä kokemusta kuin koko Kouvolan kulttuuritoimella. Silti olen sitä mieltä, että valtuutetun paikka ei ole operatiivisissa toimissa, vaan ainoastaan päätöksenteossa.

En pidä koko ajatuksesta ”kunnallinen tapahtumanjärjestäjä”.  Kouvolan taiteiden yö ajettiin alas kahdessa vuodessa kaupungin kulttuuritoimen ottaessa vetäjän roolin. Sitä ennen Ydinkeskusta Manski oli tehnyt siitä seutukunnan ylivoimaisesti suurimman vuosittaisen tapahtuman. Tapahtuman, jossa järjestäjällä oli hanskassaan kaikki ne yhteistyökumppanit, joita Tatu-ryhmä lähtee nyt etsimään.

En ymmärrä sitä logiikkaa, jossa väitetään, että tapahtuman järjestämiseen saadaan lisärvoa lisäämällä järjestettävään ryhmään niitä tahoja, jotka eivät luonnostaan juuri näitä asioita hallitse ja jotka kantavat vain poliittisen vastuun.

Varsinainen pommi oli säästetty artikkelin loppuun. Tatu-ryhmä aikoo ottaa kantaa myös esimerkiksi kansalaisopiston, Kymi Sinfonietan ja Kouvolan teatterin toimintaan.  Tässä vaiheessa olin jo täysin vakuuttunut siitä, että kaupungin ylisuuri tilaaja-tuottaja-malli on tullut tiensä päähän. Meidän on pakko löytää nopeasti parempi malli tuottaa kunnallisia palveluita.

Varsinais-Suomen alueella poliisi teki viime viikonlopun aikana tehostetun tarkastuskierroksen alueen ravintoloihin. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 176 anniskelupaikassa, joista kahdessa anniskeltiin alle 18-vuotiaille, kahdeksassa sallittiin päihtyneenä oleskelu ja neljässä anniskeltiin päihtyneelle.

Anniskeluun liittyviä säännöksiä noudatettiin pääsääntöisesti poliisin mukaan varsin hyvin. Myöskään järjestyksenvalvojien toiminnassa ei ollut juuri huomautettavaa.

Anniskelupaikat selvisivät siis tehdystä ratsiasta hyvin. Vanhana ravintoloitsijana on vaikea uskoa päihtyneiden alhaiseen määrään, mutta en epäile tarkastajien tarkkavaisuutta asiassa. Onnittelen mieluummin ravintoloita hyvin suoritetusta anniskelusta.

Miksi sitten kirjoitan asiasta? Kannattaako itsestään selvyyksiä luetella blokissaan?

Kansanterveystyön kannalta on oikeastaan aika tyhmää etsiä alaikäisiä tai humalaisia juuri ravintoloista. Oman kokemukseni mukaan niitä löytyy huomattavasti enemmän kävelykaduilta, puistoista ja muilta kokoontumispaikoilta. Nämä yleisen järjestyksen alueet ovat poliisin valvonnan alaisia anniskelualueita..

Eli mikäli alkoholia käyttävät nuoret kiinnostavat poliisia, niin heitä ei kannata etsiä paikoista, joissa on jo alkoholin anniskelun vuoksi ikäkontrolli. Ravintolat ovat myös viikkorahoistaan kännäävien nuorten paikoiksi aivan liian kalliita paikkoja. Ymmärrän kyllä anniskelupaikkojen tarkistamisien tarkoituksen ja tarpeellisuuden, mutta lukisin mielelläni joskus ratsiasta joka on tehty samalla resursoinnilla alaikäisten suosimiin ajantappo paikkoihin.

Tällä olisi varmasti kansanterveydellistä vaikutusta huomattavasti enemmän kuin yleensä vallalla olevalla käytännöllä, jossa syyllinen täytyy pystyä nimeämään sanktioita varten.