Viitaten Valto Kosken kirjoitukseen 6.11.06 KS:ssa, jossa hän hyökkäsi täydellä uholla kirjoitukseni ja mielipiteideni kimppuun, joudun vastaamaan pienyrittäjän sydämellä Valtolle. Enhän halunnut loukata ketään henkilökohtaisesti, vaan käsitellä asioita asioina. Olet oikeassa, että EK:ssa on elinkeinoelämän vahvaa asiantuntemusta. Valitettavasti se asiantuntemus heikkenee sitä enemmän, mitä pienemmän yrityksen arkielämää lähestytään. Katsonkin, että Suomen Yrittäjät on se yrittäjäjärjestö, joka parhaiten ymmärtää pienyrittäjän vaikeuksia kasvavan byrokratian kourissa. Sopimusyhteiskunta on hyvä asia, kunhan muistetaan, että eduskunnan tehtävä on säätää lakeja ja sitä tärkeää tehtävää ei voida siirtää työmarkkinajärjestöille, jonka sinäkin, Valto, varmasti hyvin tiedät. Nyt demareiden ja SAK:n läpi runnoma YT-laki ulottuu lähes 3000 uuteen pienyritykseen. Tämä tarkoittaa 30 uutta YT-velvoitetta lisää pienyrityksille, joilla ei välttämättä ole sitä asiantuntemusta eikä taloudellista mahdollisuutta palkata erikoisasiantuntijaa vastaamaan näihin YT-lain edellyttämiin monimutkaisiin kysymyksiin. Pääsääntöisesti näissä yrityksissä toimii jo hyvän henkilöstöpolitiikan ja avoimen tiedottamisen perusteet.

Jokainen yrittäjä kunnioittaa varmasti henkilökuntaansa voimavarana, joka pitää yrityksen kilpailukykyisenä ja mahdollistaa yrityksen pitkänkin elämäntaipaleen. En tunne, Valto, sinun mahdollista yrittäjätaustaasi, enkä tiedä oletko joutunut työvuosiesi aikana palkkaamaan muita kuin eduskunta-avustajasi. Mutta jos tämä on sinun kokemuksesi työnantajana olemisesta, en oikein ymmärrä vastineesi sitä kohtaa, jossa annat neuvoja henkilöstön palkkaamisesta. Lopputervehdyksesi oli minulle: ”nahkurin orsilla tavataan”, minun positiivinen toivotukseni on: ”tavataan eduskunnan istuntosalissa”. Eihän tässä muualle vielä kiire ole.

Suunnitelmat yhteistoimintalain ulottamisesta jo kahdenkymmenen työntekijän yrityksiin jakaa työnantajakentän mielipiteitä. EK, joka edustaa kolmikantaneuvotteluissa työnantajaa, olisi myymässä jo kahdenkymmenen henkilön yritykset yt- toimintalain piiriin. Näillä toimillaan se osoittaa, kuinka huonosti se tuntee yrityskentän tahdon ja kuinka huonosti se edustaa koko yrityskenttää. Työmarkkinaosapuolet ovat näin taas ottamassa valtaa eduskunnalta ja siirtämässä sitä omille järjestöilleenKeskustapuolueen veri punnitaan käynnissä olevissa neuvotteluissa. Yhteistoimintalain laajentamista entistä pienempiin yrityksiin haluaa nimenomaan SAK ja STTK, koska sillä tavoin he pystyvät laajentamaan omaa vaikutuspiiriään yhteiskunnassa omien luottamusmiestensä kautta. Toteutuessaan uusi yt-laki vain vaikeuttaisi pienten ja joustavien yritysten yhteistoimintaa henkilöstön ja johdon välillä. Samalla se lisäisi velvoitteita työnantajalle, joka joutuisi miettimään kaksi kertaa, kannattaako lisätä omaa henkilöstöään. Kuka sellaista haluaa nyky-Suomeen? Onhan juuri nämä pienet yritykset niitä, jotka ovat lisänneet työpaikkojaan Suomessa

Selvää on, että demarit ovat SAK:n kanssa samoilla linjoilla. Keskustalle jääkin nyt hallituksessa päävastuu suomalaisen yrityskentän puolustamisesta, sekä lainsäädäntövallan palauttamisesta hallitukselle ja eduskunnalle. Toivonkin, että Kepu luopuu juoksupojan roolistaan ja ottaa porvarisemman roolin, roolin joka sille kuuluu. Panoksena ovat suomalaiset työpaikat nyt ja tulevaisuudessa.

Vuokratyövoimasta on tullut päivän sana palkattaessa uutta työvoimaa yrityksiin. Sanonta ”oma henkilökunta on yhtiön paras voimavara”, alkaa olla hieman kulunut. Ajat tietysti ovat muuttuneet ja sanotaan, että ne elävät jotka sopeutuvat. Viimeaikainen uutisointi on kuitenkin tuonut esille asioita, joita ei voi ohittaa aivan olan kohautuksella, ja samalla laittanut miettimään, onko tässä enää mitään järkeä.Työvoiman ulkoistaminen on päivän sana. Saneerataan vakituinen väestö ulos ja vuokrataan työvoimaa laillisesti tilalle. Jopa niin, että työpaikastaan potkut saanut henkilö saattaa tehdä vuokratyövoimana vähän ajan päästä samaa työtä samassa paikassa kuin aikaisemmin. Lomaa EI kerry, sairaslomia ei voi pitää ja varmuutta juuri mistään työaikalakiin liittyvästä ei ole. Kaikki tapahtuu aivan laillisesti.

Olisi helppoa tuomita vuokratyövoiman käyttö kokonaan. Mutta on aloja, joissa se toimii todella hienosti ja se tarjoaa esimerkiksi opiskelijoille helpon tavan päästä työnsyrjään kiinni. Vuokratyövoiman käyttö on myös yksi tapa yrittää pärjätä kiina-ilmiötä vastaan. Kun ei voi siirtää tuotantoaan ulkomaille ja elääkseen on pakko leikata raskaita työvoimakustannuksia, kaikki oljenkorret on käytettävä.  Suomalainen työmarkkinakenttä on kuitenkin hajoamassa todella pahasti tässä työvoiman ulkoistamisen pakkokierteessä.

Lääkkeeksi on perisuomalainen tapa keksiä laki, jolla ulkoistaminen yksinkertaisesti kielletään. Olen varma, että sitä lakia sorvataan jo kiireen vilkkaan. Mutta onko se hyvä tapa hoitaa asia? Eikö olisi parempi miettiä, mistä tällainen tilanne johtuu? Eikö vuokratyövoiman käyttö ole vain oire jostakin? Mikäli vuokratyövoiman käyttö tehdään mahdottomaksi, niin tilalle tulee vain toinen tapa kiertää suomalaisia työvoimakustannuksia ja lainsäädäntöä ja homma menee vain koko ajan härskimmäksi.

Suomalaisessa työehtosopimuskentässä ja työnverotusmallissa on käynyt niin, kuin kävi tarinassa jossa tuuli ja aurinko kilpailivat siitä, kumpi saa takin pois miehen päältä. Mitä enemmän työntekijän oikeuksia parannetaan ja työnteettämistä verotetaan, sitä vaikeampi on löytää vakituista työpaikkaa. Toisin sanoen, mitä enemmän työnantajalle tulee lisävelvollisuuksia, sitä haluttomampi hän on palkkaamaan ketään vakituiseen työsuhteeseen perinteisin keinoin.

Voimme vain toivoa, että lainsäätäjien juhlapuheiden teema ” työllisyyden parantaminen ” johtaisi oikeisiin toimenpiteisiin ja meillä olisi taas varaa panostaa siihen yrityksen tärkeimpään voimavaraan, eli omaan, vakituiseen ja pitkäaikaiseen henkilökuntaan.