Kouvolan kaupunginhallitus päätti vuoden alussa palkata ulkopuolisen selvitysmiehen selvittämään kaupungin henkilöstön määrää ja organisaation rakennetta. Asiasta käytiin neuvonpitoa jo heti kuntavaalien jälkeen ja asiaan päätettiin ryhtyä pikimmiten, vaikka tiedettiin sen herättävän närää monessa suunnassa. Olimme yhtä mieltä siitä, että henkilöstön määrän arviointiin ja organisaatiorakenteen muotoon tarvitsemme ulkopuolisen tahon näkemystä.

Kouvolan kaupungin talouden alijäämät ovat sitä luokkaa, että asia hyväksyttiin varsin hyvin poliittisten päättäjien keskuudessa. Arvostelijoitakin toki löytyi, mutta lähinnä vain arvostelemaan tapaa jolla haluamme tarkastella henkilöstön määrää, ei tavoitettamme talouden tasapainottamiseksi.

Negatiivisen mantran toistajia on ilmaantunut tutun turvalliseen tahtiin. Tänään mukaan liittyi (KS 28.4) Kouvolan Sanomien toimituksen päällikkö Petri Karjalainen kolumnissaan, jossa hän toistaa sanomaa, jonka lopulta tunnustaa itsekin vääräksi. Päätelmä, että päättäjät palkkaisivat konsultin väistääkseen vastuutaan oman maineensa pelastamiseksi, on loukkaava ja tahallisen väärä.  Se että Kouvolan Sanomat pääsi Suomen Kuvalehden Jyvät ja akanat palstalle ei ole Kouvolan kaupunginhallituksen vika, vaan ihan Sanomien oman toimituksen, joka halusi revitellä myyvällä otsikolla asiallisen sijaan.

Itse en näe mitään pahaa siinä, että Kouvolan kaupunki käyttää ulkopuolista asiantuntijaa saadakseen asioista muunkin kuin omien virkamiestensä mielipiteen. Näin ei ole tietääkseni vielä tehty muissa kaupungeissa, joten näin ensikertalaisena asia tietysti hieman jännittää. Olen kuitenkin luottavaisella mielellä, päätökset on nyt asian suhteen tehty ja kohta voimme odottaa selvityksen tuloksia. Näitä tuloksia ja niistä tehtyjä päätöksiä voi ja saa arvioida vapaasti.

Suomi on tällä hetkellä kuntaliitosselvitysmiehiä täynnä ja toivon mukaan kuntaliitoksia saadaan syntymään. Oma uskomukseni on, että viiden vuoden kuluttua muillakin kunnilla on samansuuntaisia ajatuksia kuin nyt Kouvolalla. Pelkkä kuntarajojen poistaminen, palveluiden uudelleen järjestäminen ja eläköitymisen hyödyntäminen eivät riitä kuntataloutta pelastamaan.

Kouvolassa, kuten muissakin juuri kuntaliitoksen tehneissä kaupungeissa talouden tasapainottaminen on elämän ja kuoleman kysymys. Ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme, mutta ajattelutavan tulee muuttua, silloin voimme onnistua.

Kouvolan kaupungin talouden tasapainottaminen on valtuuston tärkein tehtävä. Jos siihen tarvitaan uutta näkemystä, niin silloin se hankitaan. Kuten Petri Karjalainen omassa kolumnissaan kertoi, ”Ennen kaikkea konsultit ja työryhmät säästävät päättäjän aikaa, ja tämä voi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä — päättämiseen”.

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemen mielestä Kouvolan kuntaliitoksen onnistuminen nähdään vasta sitten, kun selviää pystytäänkö lunastamaan lupaukset lähipalveluiden säilymisestä entisellään.  Mari Kiviniemi on väärässä. Ei ole mitenkään perusteltua, että kuntaliitoksessa pitäisi säilyttää kaikki vanha ja samalla luoda uusia palveluita niitä tarvitseville. Kouvolan kuntauudistuksen onnistuminen riippuu täysin siitä, kuinka nopeasti uusi Kouvola kykenee uudistamaan palveluverkkonsa uuden kunnan tarpeita vastaamaan.

Kiviniemi esitti myös näkemyksen, että Kouvolan kuntaliitokseen olisi vanhoja kuntia pakotettu mukaan. Jälleen väärin, kaikki kunnat tulivat mukaan omien valtuustojensa päätösten aikaansaannoksina. Ainoa joka pakotti johonkin, oli seutukuntamme kehityskäyrä, joka näytti pitkää miinusta. Vanhat kunnat velkaantuivat ja kurjistuivat ilman, että suuntaan tai vauhtiin pystyttiin oleellisesti vaikuttamaan. Ainoa lohtu oli, että Kotkalla on enemmän velkaa.

Ihmettelen myös edustaja Tossavaisen toimintaa eduskunnassa. Kouvolan kuntaliitoksen jatkuva haukkuminen ei auta seutukuntamme ylös nostamisessa. Kuntaliitoksen edut tulevat esiin viiveellä, koska laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta niin velvoittaa.  Jatkuva haukkuminen vahingoittaa koko seutukuntaa ja vaikeuttaa niiden tahojen toimia, jotka asioille jotain haluavat tehdä.

Kouvolassa on kuntaliitoksen jälkeen tehty oikeita toimia. Niiden vaikutukset näkyvät vuosien päästä. Toimintatavat muuttuvat, jotta pystymme hyödyntämään kaupungin henkilöstön eläköitymisen mahdollisimman hyvin. Nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen minkälainen kotikaupunki meillä on tulevaisuudessa.

Tulevien sukupolvien kannalta katsottuna tekemämme ratkaisut ovat reiluja. Ilman nyt tehtyjä päätöksiä lapsemme maksaisivat tulevaisuudessa huomattavasti korkeampaa kuntaveroa palveluiden ylläpitämiseksi samalla kun työeläkemaksut ja muut verot nousevat. Jos me emme nyt osaa säästää tai uskalla tehdä päätöksiä, ei tulevilla sukupolvilla ole mistä säästää.

Alueemme maakuntalehdet kysyivät (12.9) vaalipiirimme kansanedustajilta heidän kantaansa mahdollisiin kuntaliitoksiin. Suurin osa vastaajista oli vastannut kyselyyn kieli keskellä suuta, vältellen ottamasta asiaan selvää kantaa.

Vain sosiaalidemokraattien kanta kuntauudistukseen oli jokseenkin selkeä – tavoitteena tulisi olla vahvojen elinvoimaisten kuntien muodostaminen, jotka perustuvat ihmisten luontaisiin työssäkäyntialueisiin.

Suomen nykyiset kunnat pohjautuvat varsin pitkälle yli sadan vuoden takaiseen elämään ja olosuhteisiin. Ihmeellisenä pidänkin sitä, että muutaman kansanedustajan mielestä kuntakenttään ei tulisi vieläkään tehdä mitään muutoksia. Aivan kuin mikään ei olisi muuttunut vuosien saatossa.

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansa. Kun 1980 meillä oli yli 65- vuotiaita ihmisiä 577 382, on heitä 2020 tuplasti eli 1 290 143 (lähde tilastokeskus). Muutos on valtava – palvelurakenteiden uusimisella onkin jo kiire. Ne voidaan turvata vain riittävän vahvoilla ja elinvoimaisilla kunnilla. Kuntien on vastattava ihmisten tarpeita ja elämänmuotoa myös tulevaisuudessa.

Juho Eerolan (ps) mielestä Kouvolan, vasta reilut kaksi vuotta vanha kuuden kunnan liitos, on epäonnistunut. Eerola ei ilmeisesti ymmärrä alkuunkaan kuinka suuresta asiasta oikein on kysymys. Kuntaliitos, tapahtuu se missä päin Suomea vaan, vie aina useita vuosia osoittaakseen toimivuutensa. Eri hallintokuntien, henkilöstön, virkamiesten ja luottamusmiesten toimintamallien yhteensovittaminen on demokraattisessa päätöksenteossa aina aikaa vievää hommaa. Tavoitteenahan on luoda yksi vahva ja toimiva kuntalaisten palveluverkko työssäkäyntialueelle.

Eerolan esitys jakaa nykyinen Kouvola kahtia, Kouvolan ja Kuusankosken liittoon sekä suur- Valkealaan osoittaa vain kuinka huonosti hän asioihin on perehtynyt. Nyt ei ole kyse rajojen piirtelystä, vaan palveluiden turvaamisesta!

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelutarjontaa toteutetaan monessa kunnassa velkarahalla ja valtionosuuksilla. Jotta tulevat sukupolvet eivät joutuisi hyvinvointiyhteiskunnan kohtuuttoman suuren loppulaskun maksajiksi, on meidän kyettävä kehittämään toimintatapojamme. Kuntarajat eivät saa olla esteenä kehitykselle!

Jari Larikka (kok)

Kouvolan Sanomissa oli tänä aamuna uutisoinnin keihään kärki kohdistettu kuntaliitoksen alkuvaiheen pikku erimielisyyteen. Keskustalaiset kunnat Elimäki ja Valkeala ovat päättäneet aloittaa investointeja, jotka ovat olleet heille itselleen liian suuria tähän päivään mennessä. Tämä siitäkin huolimatta, että he saivat kuntaliitosneuvotteluissa omia erityisehtojaan läpi. Nämä investoinnit eivät silloin sinne reunaehtoneuvotteluihin kuuluneet, miksi ne nyt sitten tulevat esiin?

Mielestäni muutosjohtaja Lauri Lamminmäki kommentoi kohua onnistuneesti sanomalla, että kaikkien uusien investointien tarve tulisi arvioida uuden kunnan näkökulmasta ja unohtaa kotipesään tuijottaminen. Se että, onko tämä esim. tekonurmi investointi iso investointi vai ei, on kyllä harkinnan arvoinen asia. Joka tapauksessa liian iso tähän asti Elimäelle. Valkealan aloittama Tykkimäki – Saarento alueen hyvinvointialueen saneeraushanke taas on sitä vastoin suurhanke, jolla on vaikutusta alueemme ulkopuolelle. Joka tapauksessa mikäli kaikki kunnat tekisivät samoin, olisi uuden suurkunnan investointivarat mahdollisesti kiinni hajautetuissa, pienissä ja hyvin paikallisissa hankkeissa. Saattaahan olla, että jotain suurempaakin ja välttämätöntä investoitavaa saattaa ilmentyä hyvinkin nopeasti uudelle Kouvolalle.

Edustajakollegani Markku Pakkanen otti viikolla kantaa uuden kunnan perustamiseen kehottamalla tekemään suunnitelmat valmiiksi aina vuoteen 2013 asti. Hieno ehdotus/vaatimus, mutta onko se edes realistinen? Tämänhetkinen aika menee virkamiehillä kyllä suunnitelmien tekemiseen pelkkää yhteenliittymistä silmälläpitäen, aikaa on todella vähän siihenkin. Ymmärrän kyllä suunnitelmien vaateen vuoteen 2013 asti, mutta pidän viisaampana tehdä yhteiset suunnitelmat yhdessä, eli heti sitten vaalien jälkeen. Kysyä voidaan aiheellisesti myös, olisiko koko hanke onnistunut, mikäli jollakin kunnalla esim. Kouvolalla olisi ne ollut esittää valmiina? Itselläni on sellainen epäilys, että se olisi enemmänkin lisännyt epäilijöiden määrää, kuin vauhdittanut neuvotteluita…

Niin tai näin, aina väärin päin. Sanoin jo heti yhdistymisen alkumetreillä, että kaikista asioista emme tule olemaan samaa mieltä. Nyt olisi viisautta poliitikkojen pitäytyä sovituissa asioissa, eikä tuoda uusia esityksiä agendalle ennen yhteisiä vaaleja. Mielestäni olisi viisautta jättää kaikki suuret asiat visioitavaksi yhteiselle valtuustollemme. Tämä vielä niin, että uudet valtuutetut pystyisivät aloittamaan työnsä mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Töitä ja haasteita riittää varmasti muutenkin.

Seutukuntamme elinvoimaisuus riippuu paljolti kyvystämme tehdä päätöksiä seutukuntamme puolesta. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain tarkoituksena on luoda elinvoimaisia ja vahvoja kuntia, jotka kykenevät huolehtimaan asukkaidensa hyvinvoinnista ja palveluiden saatavuudesta. Eli niitä samoja asioita, joista kunnat ovat pystyneet huolehtimaan aikaisemmin ja jotka ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä.

Monet päättävät poliitikot ovat tyrmänneet tähän asti kuntaliitokset vetoamalla syventyvän yhteistyön merkitykseen. Yhteistyö on tietenkin kaiken perusta, mutta on kuitenkin muistettava, että kuntien yhteistyö vaatii aina kuntien yhteisiä päätöksiä, lukuisia eri sopimuksia, yhteistyöelimiä ja lukemattomia määriä luottamuselinten ja viranhaltijoiden kokouksia. Hallinnosta tulee liian moniportainen. Kukaan ei kohta tiedä kuka päättää ja mistä. Lisäksi voidaan ansaitusti kysyä jo tällä hetkellä; onko kunta itsenäinen, jos päätöksentekoa siirretään vielä enemmässä määrin kuntayhtymille ja liikelaitoksille?

Porkkanana elinkelpoisen kunnan perustamisesta tarjotaan rahaa. Mikäli seutukuntamme kunnat lyövät viisaat päänsä yhteen ja perustavat tänne pohjoiseen Kymenlaaksoon suurkunnan vuoden 2009 loppuun mennessä, saamme valtiolta yli 12 milj. euroa liitosrahoja. Raha ei tietenkään aina kaikkea ratkaise, mutta olisi tyhmää lykätä päätöksiä kauemmaksi ja menettää tuet ja liittyä kuitenkin yhteen pakon edessä myöhemmin. Minusta alueemme kuntalaisilla on täysi oikeus odottaa päättäjiltään ennakkoluulottomia ratkaisuja tässä tilanteessa.

Kuntien onnistunut yhdistyminen merkitsee, että kunnan ja sen luottamushenkilöiden päätösvalta ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat ja resurssit kohdennetaan tehokkaammin. Uudessa yhdistyneessä kunnassa valta ja vastuu ovat samoissa käsissä – kunnan demokraattisesti valituilla luottamusmiehillä.

Olenkin ilolla seurannut muutaman Kuusankoskelaisen vaikuttajan viimeaikaisia kannanottoja asiasta. He ovat uskaltautuneet selkeäsanaisesti asettua nyt yhden suurkunnan selvittämistyön kannalle, nähden sen tärkeyden seutukuntamme kehitykselle. Kouvola ei siis ole enää yksin asian kanssa.

Olenkin sitä mieltä, että näin vaalien alla, ei ehdokkaalta riitä hokema, ” vanhustenhuolto ja peruspalvelut on laitettava kuntoon”. Pitää olla myös selviä ehdotuksia sanojensa tueksi. Ei riitä hiljaa oleminen ja rukkasten keskellä seisominen. Joskus on myös toimittava! Kannatan suurkuntaa.

Seutukuntamme elinvoimaisuus riippuu paljolti kyvystämme tehdä päätöksiä lähitulevaisuudessa. Laki kunta- ja palvelurakenne uudistuksesta on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2007 alusta ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain tarkoituksena on luoda elinvoimaisia ja vahvoja kuntia, jotka kykenevät huolehtimaan asukkaidensa hyvinvoinnista ja palveluiden saatavuudesta. Eli niitä samoja asioita, joista kunnat ovat pystyneet huolehtimaan aikaisemmin ja jotka ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä. Kuntien poliittisille päättäjille on tulossa vaikeat ajat. Tähän asti on voitu vedota oman kunnan itsenäisyyteen ja kykyyn selvitä tulevista ongelmista. Mutta miten on tulevaisuudessa? Minusta on aika kyseenalaista kertoa hyvästä taloudesta, jos samalla haetaan valtiolta joka vuosi suurempaa pottia köyhäinavustusta ja oma palveluverkko ei toimi. Uskovatko kansalaiset enää poliitikkojen vakuutteluita, kun lähes joka kunta on supistamassa kouluverkkoaan ja perusterveydenhuolto takkuaa.

Monet päättävät poliitikot ovat tyrmänneet tähän asti kuntaliitokset vetoamalla syventyvän yhteistyön merkitykseen. Yhteistyö on tietenkin kaiken perusta, mutta on kuitenkin muistettava, että kuntien yhteistyö vaatii aina kuntien yhteisiä päätöksiä, lukuisia eri sopimuksia, yhteistyöelimiä ja lukemattomia määriä luottamuselinten ja viranhaltioiden kokouksia. Hallinnosta tulee liian moniportainen. Kukaan ei kohta tiedä kuka päättää ja mistä. Lisäksi voidaan ansaitusti kysyä jo tällä hetkellä; onko kunta itsenäinen, jos todellinen päätöksenteko siirretään kuntayhtymille ja liikelaitoksille?

Porkkana elinkelpoisen kunnan perustamisesta tarjotaan rahaa. Mikäli seutukuntamme kunnat lyövät viisaat päänsä yhteen ja perustavat tänne pohjoiseen kymenlaaksoon suurkunnan vuoden 2009 loppuun mennessä, saamme valtiolta yli 12 milj. euroa liitosrahoja. Raha ei tietenkään aina kaikkea ratkaise, mutta olisi tyhmää lykätä päätöksiä kauemmaksi ja menettää tuet ja liittyä kuitenkin yhteen, pakon edessä myöhemmin. Minusta alueemme kuntalaisilla on täysi oikeus odottaa päättäjiltään ennakkoluulottomia ratkaisuja tässä tilanteessa.

Kuntien onnistunut yhdistyminen merkitsee, että kunnan ja sen luottamushenkilöiden päätösvalta ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat ja resurssit kohdennetaan tehokkaammin. Uudessa yhdistyneessä kunnassa valta ja vastuu ovat samoissa käsissä – kunnan demokraattisesti valituilla luottamusmiehillä.

Kaupunginjohtajamme Aimo Ahti kertoi Kouvolan Sanomissa varsin selkeäsanaisesti, mikä on Kouvolan kaupungin kanta ja valmius mahdollisen uuden ja isomman kunnan perustamisessa. Hän lausui omina sanoinaan: ” Kouvola on valmis tekemään omat päätöksensä siitä, että seudulle syntyy isompi kuntayksikkö. Toivon koko seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn nimissä, että muut kunnat tekevät samanlaiset päätökset”. Mielestäni se oli varsin hyvin sanottu kaupunginjohtajaltamme. Kouvolan Sanomien artikkelissa ei missään vaiheessa haukuttu Kuusankoskea tai Kuusankosken päättäjiä ja virkamiehiä. Siinä kerrottiin yksinkertaisesti Kouvolan kaupungin mielipide asiaan. Artikkeli oli selvästi tarkoitettu keskustelun avaukseksi. Onkin varsin ihmeellistä, että Kuusankosken valtuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg hermostui asiasta ja kirjoitti ihmeelliset teesinsä. Asiaan olisi voitu vastata asiallisesti kuten: ” Nyt tiedämme Kouvolan kannan asiaan, kiitos”.

Ihmettelen Jukka Nybergin tapaa esiintyä Kouvolan Sanomissa, ikään kuin hän päättäisi mitä Kouvolassa tai Kuusankoskella saisi ajatella. Hän haukkuu Kouvolaa avoimesti vain, koska Kouvola kertoi ensimmäisenä tavoitteellisen oman tahtotasonsa, ei siis Kuusankosken. Mielestäni Aimo Ahtin avaus oli hyvä, koska kuntien olisi todellakin mietittävä, onko mitään järkeä pilkkoa hallintoa kuuden kunnan alueelle, jos tavoitteena ei ole yksi suuri kunta.

On myös hieman arveluttavaa haukkua Kouvolaa suuren suunnitelman toteuttamisesta ja kapuloiden rattaisiin laittamisesta, kun itse väläyttelee banaanikaupungin perustamisesta kuuden kunnan voimin. Moinen visio saattoi kyllä tulla hieman yllätyksenä myös Kuusankosken valtuutetuille, mutta mikäs siinä jos uusi muoto auttaa asiaa. Jukka Nybergin tulisi miettiä tarkemmin valtuuston puheenjohtajan asemaa päätöksenteossa alueemme toiseksi suurimmassa kaupungissa. Eli onko asiallista haukkua päättävät virkamiehet lehden yleisönosastolla ja samalla peräänkuuluttaa yhteistyötä?

Aimo Ahtin haastattelu päättyi kommenttiin ” jos muut kunnat eivät ole samaa mieltä, niin sitä sitten kunnioitetaan ja jokainen pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla ylösrakentamaan omaa kuntaansa”, eli kysynkin, mikä tässä loukkaa Kuusankoskea?