Kouvolan kouluverkko- ja päiväkotikeskustelussa on omalaatuista se, että keskustelua käydään, vaikka varsinainen päätöksentekijä, kaupunginvaltuusto, ei ole millään tavalla linjannut tai ilmaissut tahtoaan siitä, millaisen kouluverkon se haluaa Kouvolassa olevan tai millä periaatteilla päivähoitopalvelut halutaan järjestettävän. Ainoa valtuuston tekemä linjaus on, että Kouvolan pitää olla lapsi- ja perheystävällinen kaupunki, mihin ainakin minun mielestäni nämä lakkautuspuuhat soveltuvat erittäin huonosti.Kuitenkin sivistystoimen johdon esittämät ja eteenpäin ajamat esitykset perustuvat siihen ”ikään kuin tietoon”, että kaupunginvaltuusto haluaa supistaa omaa koulu- ja päiväkotiverkkoaan sekä sen yhteydessä myös vähentää Kouvolan Mannerheimin lastensuojeluliitolta ostettavien päivähoitopaikkojen määrää. Valtuutettujen päätettäväksi kaiketi oletetaan jäävän vain se, mikä tai mitkä koulut ja mitkä päiväkodit lakkautetaan.

Koulu- ja päiväkotiverkko ei ole vain sivistystoimen talousraamiasia, vaan oleellisella tavalla kaupungin tulevaisuuteen vaikuttava asia, sillä Kouvolan ykkösongelma on työikäisen väestön eli veronmaksajien asuminen kaupungin rajojen ulkopuolella. Eiköhän kaupunginvaltuustolta itseltään olisi kysyttävä, onko siltä todellakin mennyt usko tulevaisuuteen, vai haluaako se sittenkin katsoa, mihin suuntaan lupaavat tulevaisuuden signaalit tietä näyttävät. Käynnissä ja käynnistymässä on monellakin taholla toivomaamme kehityksen kierrettä. Myös VR:n uunituoreet ratalinjaukset ovat meille edullisia. Kouvola ja Tampere ovat niissä myös tulevaisuudessa kaksi valtakunnan tärkeintä risteysasemaa. Henkilömäärät ovat jo nyt lisääntyneet junayhteyksien nopeutumisen myötä Helsingistä tänne suuntautuvalla radalla 20 %. Olisikohan myös tätä syytä aktiivisesti ryhtyä hyödyntämään markkinoimalla edullisen asumisen Kouvolaa Lahden ja Helsingin suunnassa työssä kävijöille. Reilun tunnin matka Helsinkiin ei ole enää työmatkanakaan paljon. Miten istuu tulevaisuuden koulu- ja päiväkotiverkko tällaisiin tulevaisuuden kaavailuihin. Onko esimerkiksi näitä asioita edes pohdittu?

Ennen kuin mopo lopullisesti karkaa käsistä, on peli nyt puhallettava poikki ja keskusteltava kouluverkko- ja päiväkotiasia perusteellisesti valtuustotasolla. Käytännön toimiin ryhdyttäköön sen jälkeen, kun valtuusto on tahtonsa ilmaissut. Seuraava päätöksien tekemisen paikka on päätettäessä vuoden 2008 talousarviota. Siihen  asti niin  koulu- kuin päiväkotiverkko säilyköön entisellään.

Ollemme juuri saaneet hyväksytyksi Kouvolan kaupungin talousarvion vuodeksi 2007. Merkille pantavaa on se, että se noudattelee aiemmin Kouvolan kaupungin valtuuston hyväksymää Kouvolan kaupungin strategiaa tuleviksi vuosiksi. Budjettikirjassa ei mainita Kouvolan kaupungin kouluverkon uudelleen järjestelyistä, mikä olisi merkittävä muutos. Voimme siis todeta, että koska niistä ei ole mainintaa, niitä ei ole silloin suunnitelmissa.

Toivomuspontena nyt esitän, että mikäli tämänkaltaisia, kouluverkkoa mullistavia asioita sivistystoimessa suunnitellaan, ne esiteltäisiin kaupunginvaltuustolle seuraavassa valtuuston kokouksessa joulukuussa. Tällöin voisimme ottaa kantaa siihen, ovatko suunnitelmat valtuuston mielestä tarpeellisia ja strategiamme mukaisia. Muutenhan helposti voi käydä niin, että asiat alkavat elää omaa elämäänsä ja tulevat meille sitten joskus samalla tiedoksi kun asiasta teemme päätöksiä.

Päivähoidon järjestäminen Kouvolassa vaatii mielestäni myös toivomusponnen. Hyväksymässämme budjetissa vuodelle 2007 kerrotaan varsin selväsanaisesti, että ostamme päivähoitopalveluja MLL:lta viidestä päivähoitokodista. Tällä hetkellä se tarkoittaa noin 230 lapsen paikkaa. Siitä huolimatta meillä suunnitellaan samanaikaisesti 155 lapsen ottamista pois MLL:lta. Tämä on aiheuttanut sen, että MLL on joutunut sanomaan sopimuksen irti aloittaakseen YT-neuvottelut työntekijöidensä kanssa. Mikäli lapset siirtyvät Kouvolan kaupungin päivähoidon alle, niin kysynkin, miksi budjettikirjassa ei ole mitään varauksia perustettaviin virkoihin? Samoin kaipaisin myös tietoja investointivarauksista, joita tämä manööveri aiheuttaa. Emmehän voi olettaa, että sivistystoimi säästäessään tekee tekniselle puolelle, eli Kouvolan kaupungille, kesken vuotta ison laskun. Perusteluksi ei silloin kelpaa, että nämä ovat lakisääteisiä hommia, jotka on vain pakko suorittaa. Toivomuspontena on siis, että meille kerrottaisiin, onko tarkoituksena noudattaa budjettikirjaan merkittyjä teesejä, vai onko tiedossa jotain ihan muuta. Ja selvitys vielä seuraavaan valtuustoon.

Toivomuspontenani esitän vielä suoraan kaupunginjohtajalle, että hän huolehtisi, että Kouvolan päivähoidon järjestämistä koskevissa asioissa, kuten tarjouspyyntöjen jättäminen ja sopimustilanteet, asioista huolehtisi jokin muu taho kuin Kouvolan kaupungin päivähoidosta vastaava taho, joka myös tarjoaa kyseisiä palveluja. Toimi parantaisi palveluntarjoajan asemaa sekä mahdollistaisi sopimuksien tasapuolisen vertailun.

Esitän asiat toivomuspontena, jotta saisimme ajan tasalla olevaa tietoa päätöksenteon tueksi, jotta emme olisi sivistystoimen osalta Kouvolan Sanomien uutisoinnin varassa.

Kaupunginjohtajamme Aimo Ahti kertoi Kouvolan Sanomissa varsin selkeäsanaisesti, mikä on Kouvolan kaupungin kanta ja valmius mahdollisen uuden ja isomman kunnan perustamisessa. Hän lausui omina sanoinaan: ” Kouvola on valmis tekemään omat päätöksensä siitä, että seudulle syntyy isompi kuntayksikkö. Toivon koko seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn nimissä, että muut kunnat tekevät samanlaiset päätökset”. Mielestäni se oli varsin hyvin sanottu kaupunginjohtajaltamme. Kouvolan Sanomien artikkelissa ei missään vaiheessa haukuttu Kuusankoskea tai Kuusankosken päättäjiä ja virkamiehiä. Siinä kerrottiin yksinkertaisesti Kouvolan kaupungin mielipide asiaan. Artikkeli oli selvästi tarkoitettu keskustelun avaukseksi. Onkin varsin ihmeellistä, että Kuusankosken valtuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg hermostui asiasta ja kirjoitti ihmeelliset teesinsä. Asiaan olisi voitu vastata asiallisesti kuten: ” Nyt tiedämme Kouvolan kannan asiaan, kiitos”.

Ihmettelen Jukka Nybergin tapaa esiintyä Kouvolan Sanomissa, ikään kuin hän päättäisi mitä Kouvolassa tai Kuusankoskella saisi ajatella. Hän haukkuu Kouvolaa avoimesti vain, koska Kouvola kertoi ensimmäisenä tavoitteellisen oman tahtotasonsa, ei siis Kuusankosken. Mielestäni Aimo Ahtin avaus oli hyvä, koska kuntien olisi todellakin mietittävä, onko mitään järkeä pilkkoa hallintoa kuuden kunnan alueelle, jos tavoitteena ei ole yksi suuri kunta.

On myös hieman arveluttavaa haukkua Kouvolaa suuren suunnitelman toteuttamisesta ja kapuloiden rattaisiin laittamisesta, kun itse väläyttelee banaanikaupungin perustamisesta kuuden kunnan voimin. Moinen visio saattoi kyllä tulla hieman yllätyksenä myös Kuusankosken valtuutetuille, mutta mikäs siinä jos uusi muoto auttaa asiaa. Jukka Nybergin tulisi miettiä tarkemmin valtuuston puheenjohtajan asemaa päätöksenteossa alueemme toiseksi suurimmassa kaupungissa. Eli onko asiallista haukkua päättävät virkamiehet lehden yleisönosastolla ja samalla peräänkuuluttaa yhteistyötä?

Aimo Ahtin haastattelu päättyi kommenttiin ” jos muut kunnat eivät ole samaa mieltä, niin sitä sitten kunnioitetaan ja jokainen pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla ylösrakentamaan omaa kuntaansa”, eli kysynkin, mikä tässä loukkaa Kuusankoskea?