Kouvolan kaupunginhallitus kokoontui eilen illalla (23.1 ) keskustelemaan  Aimo Ahdin käräjäoikeuden tuomiosta lahjuksen ottamisesta.  Siitä kuinka se vaikuttaa Ahdin asemaan viranhaltijana. Syyttäjä ei vaatinut viraltapanoa eikä käräjäoikeus senkään vuoksi tällaista vaihtoehtoa voinut edes harkita.

Asiaan pyydettiin kuntaliiton lakimiehen Heikki Harjulan kommenttia keskustelun pohjaksi.

Hänen lausuntonsa on kahden sivun mittainen, mutta hän mm lausuu seuraavaa. ”Kun lahjustuomio ei ole lainvoimainen ja Ahdille tuomittu rangaistus on melko lievä, irtisanominen tai purku ei voine tulla kysymykseen. Ainakin riski toimenpiteiden laillisuudesta olisi ilmeinen.

Liki kahdentunnin mittaisen pohdinnan jälkeen kaupunginhallitus tuli äänestyksen jälkeen lopputulemaan, että merkitään käräjäoikeuden tuomio tiedoksi ja jäädään odottamaan lainvoimaista päätöstä hovioikeudesta.

Aamun lehdessä, ihmeekseni, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kommentoi kaupunginhallituksen päätöstä käsien pesuksi ja vastuun pakoiluksi. Käsittely oli kyllä kummallinen kun hän itse ei pystynyt tekemään päätöksen pohjaksi omaa esitystään vaan muotoili sen käydyn keskustelun perusteella. Ja kokouksen jälkeen sanoutui siitä sitten muodollisesti irti arvostelemalla hallituksen päätöstä eli omaa esitystään.

Osa kaupungin hallituksen jäsenistä olisi halunnut tehdä Erillisen sopimuksen kuntaliiton lausunnosta huolimatta. Halu näpäyttää Ahtia elää siis voimakkaana edelleen. Samanlaistahan se oli jo silloin vanhan Kouvolan aikaan, yhtä hiekan kaivamista jalkojen alta. Ei sopinut, että Ahti ja Kouvola tekivät elinkeinopolitiikkaa joka synnytti työpaikkoja seutukunnalle, vaan aina piti yrittää saavutuksia jollain tavalla himmentää.

Totuuden nimessä täytyy sanoa, että harmaaksi seinäruusuksi Ahtia ei voi kaupunginjohtajana sanoa. Sattui ja tapahtui milloin mitäkin, mutta totuuden nimessä on sanottava – tuloksiakin syntyi! Mielestäni Aimon kohdalla voidaan sanoa, että hyödyt ovat olleet haittoja suuremmat.  

On selvää, että virkamiehen on toimissaan käyttäydyttävä nuhteettomasti. Samalla on kuitenkin myös muistettava, että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Itse en olisi kovinkaan vakuuttunut, että käräjäoikeuden tuomio jää voimaan sellaisenaan. Niin huteralla pohjalla se on.

On valitettavaa, että Kouvolan Kiina- asiat eivät lähteneet sellaiseen lentoon kuin halusimme. Kuitenkin on hyvä muistaa, että ne olivat vain pieni osa Kouvolan logistiikkatoimialaa, joka tuotti Kouvolan kassaan miljoonia euroja.

Paikallisten karvalakkituomioistuinten aika on mielestäni ohi. Kouvolalaisena olen huolissani siitä, mitä elinkeinopolitiikan tai minkä tahansa muun toimialan kehitykselle käy, jos alamme kivittämään niitä, jotka ovat jotain yrittäneet asioiden eteen tehdä. Yhdessä eteenpäin toista tukien tulee parempaa jälkeä. Vanhat kaunat tulisi nyt viimeistää heittää roskakoppaan.

Viikko sitten dokumentin tapaan tehty Silminnäkijän raportti Kouvolan China centeristä pistää minut miettimään. Oikeastaan se herätti minussa suuren kysymyksen. Mikä oli tämän ohjelman hyöty Kouvolalle? Ohjelmassa elinkeinotoiminnan asiantuntijana esiintynyt tohtori Soininen teki mielestäni taas kerran karhunpalveluksen Kouvolalle. Kannattaako kouvolalaisen valtuutetun yrittää väkisin antaa huono kuva asuinseudustaan – kyllä kilpailijat siitä huolehtivat muutenkin. Soininen on hyvä lääkäri, mutta ilman rakentavia ehdotuksia ja yhteistyökykyä politiikassa ollaan pahasti sivuraiteella.

Minun on vaikea arvostella ohjelmassa esiintyneitä kaupunginjohtaja Aimo Ahtia tai Yritysmagneetin toimitusjohtajaa Sirkku Seilaa. He tekevät sitä työtä, mitä valtuustomme heiltä edellyttää: luovat edellytyksiä yritystoiminnalle, niin ulkomaalaiselle kuin kotimaisellekin todella hyvin tuloksin. Saimme vasta myytyä logistiikka-alueeltamme omistamiamme huolintahalleja, joista saimme puhdasta voittoa reilut 9 miljoonaa euroa. Tämäkään asia ei olisi onnistunut, mikäli olisimme uskoneet 2000-luvun alussa kaikkia niitä epäilijöitä, joiden mielestä rautatielogistiikka ei kannata Kouvolassa. Onneksi pidimme päämme – nyt meillä on kansallisesti suuri rautatielogistiikkakeskus sekä alueelle on syntynyt yli 800 uutta työpaikkaa. Tämän lisäksi on työpaikkojen määrä kaiken kaikkiaan Kouvolassa kasvanut hyvin, vaikka meiltä on lopettanut toimintansa sellaiset suuret yritykset kuten Valio ja Karjaportti. Hyvällä elinkeinopolitiikallamme olemme välttyneet veroäyrin korotuksilta ja ihmisillä on töitä.

China centerin omistajat ostivat tehdasalueen tontteineen suoraan Valiolta. Ohjelmassa ilmoitettiin myyntihinnan olevan salainen. Toki, totta joka sana, mutta kauppahinta on aina ostajan ja myyjän välinen asia. Miksi ohjelmassa annettiin ymmärtää siinä olevan muka jotain hämärää? Esimerkiksi perjantain Kouvolan Sanomissa uutisoitiin Kouvolan lakritsan myynti Makeisneuvos Oy:lle. Uutisen viimeisenä asiana ilmoitettiin, että kaupan hintaa ei paljasteta. Tämä on yleinen ja hyväksytty tapa, mitäpä se muille osapuolille kuuluisikaan.

Pilvilinnan, kasarminmäellä olevan kerrostalon myyntiä ihmeteltiin myös Soinisen voimin. Ohjelmassa ei vaivauduttu kertomaan, että rakennuksen remontointia oli lykätty, koska se olisi jouduttu rahoittamaan kaupungin omasta pussista tai velkarahalla. Myyntihinnan selvittyä ilmoittautui rakennukselle muitakin ostajia, olihan tarjoaminen helppoa kun tietää mitä tarjoaa. En kiellä, etteikö olisi ollut mahdollista kilpailuttamalla saada vapailta markkinoilta kertaluontoisesti parempi hinta, mutta kuten muista jälkeenpäin jätetyistä tarjouksista voidaan päätellä, ei hintaluokka aivan väärä ollut nytkään. Myymällä talo suoraan kiinalaisille ja siirtämällä remontoinnin kustannukset heille säästimme selvää rahaa, ja voimme helpottaa tulevaisuudessa heidän kotoutumistaan Kouvolaan.

Yritysmagneetti auttoi kiinalaisia kaupassa, koska tiesi heidän etsivän sijoituspaikkaa liiketoiminnalleen Suomesta. Kouvola onnistui siinä missä esimerkiksi Helsinki ei onnistunut. Kiinalaiset liikemiehet ovat ilmoittaneet haluavansa sijoittua Kouvolaan, koska sijaintimme on logistisesti hyvä suhteessa Venäjään, kovasti kasvavaan kauppapaikkaan. Syyt ovat muuten samat kuin kaikilla eurooppalaisilla suuryrityksillä, jotka jo ovat täällä Kouvolan logistiikka-alueella. Se, miten kiinalaiset liikemiehet menestyvät yritystoiminnassaan, on toki heidän asiansa. Aivan kuten on Nokian asia, kuinka heidän kännykkänsä myyvät maailmalla. Toki toivon, että kauppa kukoistaa China centerissä, niin kuin muuallakin alueellamme, ja saamme sitä kautta seutukunnastamme uudelleen muuttovoittokunnan.

Tarkemmin ajateltuna, miten me kouvolalaiset voimme mitenkään arvostella kiinalaisia ihmisiä maahanmuuttajina. Eivätkö he tee juuri niin kuin toivoisimme kaikkien maahanmuuttajien tekevän: ostavat meiltä tyhjäksi jääneen teollisuuskiinteistön, perustavat siihen oman toimipaikan sekä ostavat vielä remontoitavan kerrostalon asunnoksi työntekijöilleen. Millä järjellä tätä voi vastustaa? Toinen kysymys on, että miksi meidän tulisi torjua niitä yrityksiä, jotka seutukuntaamme sijoittavat. Kun globalisaatio on nyt meille päin työtä ja työpaikkoja tuomassa, niin kannattaako pilata asia omalla ymmärtämättömyydellä ja suvaitsemattomuudella.

Silminnäkijän raportti oli minusta huonosti tehty. Se pyrki vain jättämään ilmaan kysymyksiä epäilyksen varjolla – aivan kuin kiinalaisissa olisi lähtökohtaisesti jotain vikaa kauppakumppanina. Vanhoja asioita, vanhoilla kaunoilla höystettynä ja siksi Soinisen esiintymisen ymmärrän. Mutta miten Yle tällaiseen voi sortua?

Kaupunginjohtajamme Aimo Ahti kertoi Kouvolan Sanomissa varsin selkeäsanaisesti, mikä on Kouvolan kaupungin kanta ja valmius mahdollisen uuden ja isomman kunnan perustamisessa. Hän lausui omina sanoinaan: ” Kouvola on valmis tekemään omat päätöksensä siitä, että seudulle syntyy isompi kuntayksikkö. Toivon koko seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn nimissä, että muut kunnat tekevät samanlaiset päätökset”. Mielestäni se oli varsin hyvin sanottu kaupunginjohtajaltamme. Kouvolan Sanomien artikkelissa ei missään vaiheessa haukuttu Kuusankoskea tai Kuusankosken päättäjiä ja virkamiehiä. Siinä kerrottiin yksinkertaisesti Kouvolan kaupungin mielipide asiaan. Artikkeli oli selvästi tarkoitettu keskustelun avaukseksi. Onkin varsin ihmeellistä, että Kuusankosken valtuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg hermostui asiasta ja kirjoitti ihmeelliset teesinsä. Asiaan olisi voitu vastata asiallisesti kuten: ” Nyt tiedämme Kouvolan kannan asiaan, kiitos”.

Ihmettelen Jukka Nybergin tapaa esiintyä Kouvolan Sanomissa, ikään kuin hän päättäisi mitä Kouvolassa tai Kuusankoskella saisi ajatella. Hän haukkuu Kouvolaa avoimesti vain, koska Kouvola kertoi ensimmäisenä tavoitteellisen oman tahtotasonsa, ei siis Kuusankosken. Mielestäni Aimo Ahtin avaus oli hyvä, koska kuntien olisi todellakin mietittävä, onko mitään järkeä pilkkoa hallintoa kuuden kunnan alueelle, jos tavoitteena ei ole yksi suuri kunta.

On myös hieman arveluttavaa haukkua Kouvolaa suuren suunnitelman toteuttamisesta ja kapuloiden rattaisiin laittamisesta, kun itse väläyttelee banaanikaupungin perustamisesta kuuden kunnan voimin. Moinen visio saattoi kyllä tulla hieman yllätyksenä myös Kuusankosken valtuutetuille, mutta mikäs siinä jos uusi muoto auttaa asiaa. Jukka Nybergin tulisi miettiä tarkemmin valtuuston puheenjohtajan asemaa päätöksenteossa alueemme toiseksi suurimmassa kaupungissa. Eli onko asiallista haukkua päättävät virkamiehet lehden yleisönosastolla ja samalla peräänkuuluttaa yhteistyötä?

Aimo Ahtin haastattelu päättyi kommenttiin ” jos muut kunnat eivät ole samaa mieltä, niin sitä sitten kunnioitetaan ja jokainen pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla ylösrakentamaan omaa kuntaansa”, eli kysynkin, mikä tässä loukkaa Kuusankoskea?