Suomessa tarvitaan lisää sähköntuotantoa. Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu, ja rakennemuutos tuo uusia sähköä vaativia tuotteita ja palveluja. Sähköautot lämpöilmapumput, taulu tv: ynnä muut elämistä helpottavat laitteet pitävät huolen, että sähköä tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointi yhteiskunnassa yhä enenemissä määrin.

Sähkön käytön lisäämisellä voidaan tehostaa luonnonvarojen käyttöä sekä vähentää energian kokonaiskulutusta ja päästöjä. Sähkö luo edellytyksiä investoinneille, talouskasvulle ja työllisyydelle niin teollisuudessa kuin palvelutoiminnassakin. Hallituksen energiapaketilla kokonaisuudessaan vahvistetaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä, edistetään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardien eurojen investoinnit tällä vuosikymmenellä. Ratkaisuilla luodaan myös markkinoita uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyville uusille teknologioille ja yrityksille.

Uusiutuvan energian tukeminen ja muut ilmastotoimet, esim. päästökauppa, korottavat kansalaisten energiasta maksamia kustannuksia joko suoraan energialaskujen tai valtion keräämien verojen ja maksujen kautta. Kuitenkaan meidän ei pidä ehdoin tahdoin nostattaa energiakustannuksia moninkertaisiksi. Ydinvoimaa ja uusiutuvia ei pidä siis asettaa vastakkain, vaan molempia tarvitaan yhtä lailla.

Uutta tuotantokapasiteettia tarvitaan myös tuontiriippuvuuden poistamiseen ja vanhojen laitosten korvaamiseen. Sähkön tuonnista koituu nykyisin Suomelle vuositasolla vähintään puolen miljardin euron lasku. Vanhojen laitosten poistuma kasvaa merkittävästi kuluvalla ja seuraavalla vuosikymmenellä. Lisätarjonta auttaa myös hillitsemään hintapaineita.

Sähkön tuotannon omavaraisuusastetta tulee nostaa niin, että sähkön tarve pystytään tyydyttämään ilman tuontia, mikä edellyttää ydinenergian lisärakentamista Suomeen.

Suomessa teollisuus kuluttaa noin puolet sähköstä. Massa- ja paperiteollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista merkittävin sähkönkäyttäjä. Suurimmillaan vuonna 2006 sen sähkönkäyttö oli lähes 27 TWh. Raudan, teräksen ja värimetallien valmistukseen sähköä kului yhteensä noin 5,4 TWh huippuvuonna 2006. Metallien jalostusyritysten kustannusrakenteessa energian osuus oli noin 5 % vuonna 2008, mutta joissakin tuotteissa osuus on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi ferrokromin tuotantokustannuksista sähkön osuus on yli 30 % ja sinkin tuotantokustannuksista yli 40 

Teollisuus on,  ja toivottavasti on myös tulevaisuudessa yksi suurimmista työllistäjistämme. Huolehtimalla teollisuuden tarpeista huolehdimme sitä kautta satojen tuhansien kansalaisten työpaikoista ja siten heidän hyvinvoinnista.

Tätä taustaa vasten on ollut varsin mielenkiintoista kuunnella vasemmistoliiton lisäydinvoiman vastaisia kannanottoja. Olisi luullut heidän kannattavan teollisia työpaikkoja ja sen tuomaa sosiaaliturvaa kansalaisille. Vasemmistoliitto näkee kyllä ongelman vihreiden hallituksessa olemisessa, mutta ei omassa välinpitämättömyydessä työtä tekevää kansaa kohtaan.

Niin maailma muuttuu ja duunari sana unohtuu pikkuhiljaa vasemmistoliiton puheista. Nähtäväksi jää kuinka kalliiksi vasemmistoliitolle tämä Helsingin vihreiden kanssa kisaaminen lopulta tulee, sillä elämää, työpaikkoja sekä äänestäjiä on myös kehä kolmosen ulkopuolella.

Sähkön hinta tai sen saatavuus ei saa olla tulevaisuudessa kynnyskysymys teolliselle Suomelle, sillä olemmehan jo valmiiksi korkeiden tuotantokustannusten maa, sekä sijainniltamme varsin epäedullisesti sijoittunut kasvaviin kansantalouksiin nähden. Meillä on siis jo haasteita aivan tarpeeksi,  niitä ei tarvitse luoda lisää omatoimisesti.

Suomen on otettava ilmastonmuutos tosissaan ja oltava valmis mittaviin toimiin päästöjen ehkäisemiseksi. Mielestäni tosiasia on, että ilman lisäydinvoimaa tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, sähköntuotannon omavaraisuudesta ja kohtuuhintaisen sähkön takaamisesta eivät toteudu. Pelkillä uusiutuvilla energiamuodoilla teollinen, hyvinvoiva ja kehittyvä Suomi ei ole yksinkertaisesti enää mahdollinen. Lisäydinvoiman rakentaminen Suomeen on suomalaisille hyvä ratkaisu ja siksi kannatan sitä.

Keskustan Antti Rantakangas Ilmoittaa, että keskusta ei aio lähteä kokoomuksen kanssa kilpahuutoon ydinvoiman tarpeellisuudesta eli uusien voimaloiden lukumäärästä. Ilmeisesti keskusta siis kaipaa kaveria keskusteluun kun Rantakangas lausumaan laitettiin – ei hän muuten olisi aktivoitunut.

Keskustalle Kokoomus on kuitenkin ikävä keskustelukumppani. Kokoomus kun aina kysyy, kuinka paljon niitä tukiaisia pitäisi tällä kertaa lisätä maatalouteen. Hallituksen kun tulisi Rantakankaan mielestä vauhdittaa bio- ja puuenergiahankkeita ja sehän tietäisi aivan varmasti heti valtiolle uutta menoautomaattia tukien muodossa.  kaikki kun ajatellaan Keskustassa maatalouden kautta. Muunlaista yrittäjyyttä kun siellä ei tunneta.

Kokoomus on jo pitkään ollut sitä mieltä, että turhaan niitä rakennuslupia pantataan, rakentaa voi jos se on kannattavaa. Onhan ydinvoimaloissa tuotettu energia päästötöntä, yksinkertaisin ja varmin tapa turvata teollisuuden ja myös yksityistalouksien kasvava energian tarve.

Uusiutuvaa energiaa meidän tulee kyllä lisätä, mutta ei mihin hintaan tahansa.  Eli siis muutama huomio.

Rantakangas sanoo Keskustan perustavan ratkaisun sähkönkulutuksen realistiseen arvioon, ei ennakkoon päätettävään ydinvoimayksiköiden kappalemäärään. Mielestäni sen voisi sanoa toisinkin. Eli arvioon, jossa Suomen energiankulutus ei kasvaisi.  Tämä olisi Suomelle aika huono tulevaisuuden näkymä.

Toinen huomion arvoinen seikka on, että jos annamme liian suuren arvon uusiutuville, aurinko, tuuli ja Keskustan rakastamille bio- ja puuenergiaratkaisuille, niin joudummeko tulevaisuudessa vain ojasta allikkoon. Vaikka pääsisimme eroon Venäjältä tuodusta ydinenergiasta, niin olisimmeko sen paremmassa asemassa neuvotellessamme keskustalaisten kanssa energiakasvien tai puun hinnasta.

Kolmanneksi, mikäli uskomme tulevaan talouden kasvuun eli teollisuuden kannattavuuteen Suomessa, on meidän nyt pystyttävä tekemään sitä tukevia ratkaisuja.  Ratkaisujen aika on meillä kohta käsillä – emme voi lykätä vaikeita ratkaisuja ja vain odottaa, että Ruokohelppi kasvaa.

Ajaisin itse tulevaisuudessa mieluummin Kokoomuslaisella sähköautolla kuin Keskustalaisella häkäpöntöllä.