Keskustan Antti Rantakangas Ilmoittaa, että keskusta ei aio lähteä kokoomuksen kanssa kilpahuutoon ydinvoiman tarpeellisuudesta eli uusien voimaloiden lukumäärästä. Ilmeisesti keskusta siis kaipaa kaveria keskusteluun kun Rantakangas lausumaan laitettiin – ei hän muuten olisi aktivoitunut.

Keskustalle Kokoomus on kuitenkin ikävä keskustelukumppani. Kokoomus kun aina kysyy, kuinka paljon niitä tukiaisia pitäisi tällä kertaa lisätä maatalouteen. Hallituksen kun tulisi Rantakankaan mielestä vauhdittaa bio- ja puuenergiahankkeita ja sehän tietäisi aivan varmasti heti valtiolle uutta menoautomaattia tukien muodossa.  kaikki kun ajatellaan Keskustassa maatalouden kautta. Muunlaista yrittäjyyttä kun siellä ei tunneta.

Kokoomus on jo pitkään ollut sitä mieltä, että turhaan niitä rakennuslupia pantataan, rakentaa voi jos se on kannattavaa. Onhan ydinvoimaloissa tuotettu energia päästötöntä, yksinkertaisin ja varmin tapa turvata teollisuuden ja myös yksityistalouksien kasvava energian tarve.

Uusiutuvaa energiaa meidän tulee kyllä lisätä, mutta ei mihin hintaan tahansa.  Eli siis muutama huomio.

Rantakangas sanoo Keskustan perustavan ratkaisun sähkönkulutuksen realistiseen arvioon, ei ennakkoon päätettävään ydinvoimayksiköiden kappalemäärään. Mielestäni sen voisi sanoa toisinkin. Eli arvioon, jossa Suomen energiankulutus ei kasvaisi.  Tämä olisi Suomelle aika huono tulevaisuuden näkymä.

Toinen huomion arvoinen seikka on, että jos annamme liian suuren arvon uusiutuville, aurinko, tuuli ja Keskustan rakastamille bio- ja puuenergiaratkaisuille, niin joudummeko tulevaisuudessa vain ojasta allikkoon. Vaikka pääsisimme eroon Venäjältä tuodusta ydinenergiasta, niin olisimmeko sen paremmassa asemassa neuvotellessamme keskustalaisten kanssa energiakasvien tai puun hinnasta.

Kolmanneksi, mikäli uskomme tulevaan talouden kasvuun eli teollisuuden kannattavuuteen Suomessa, on meidän nyt pystyttävä tekemään sitä tukevia ratkaisuja.  Ratkaisujen aika on meillä kohta käsillä – emme voi lykätä vaikeita ratkaisuja ja vain odottaa, että Ruokohelppi kasvaa.

Ajaisin itse tulevaisuudessa mieluummin Kokoomuslaisella sähköautolla kuin Keskustalaisella häkäpöntöllä.

Viime maanantaisessa (28.9.) Kouvolan kaupunginvaltuustossa keskusteltiin kunnallisveroprosentista. Korotusta yleisesti vaativat sosialidemokraatit ja vasemmisto. Kokoomus puolestaan vastusti sitä hyvin selkeäsanaisesti. Itsekin ilmoitin puheenvuorossani perustellun ja kielteisen kantani korotusta kohtaan.

Vastustin veronkorotusta, koska mitään päätöksiä tai linjanvetoja ei vielä ole tehty. Valtuutetuille ei myöskään ole esitetty minkäänlaista henkilöstösuunnitelmaa tuleviksi vuosiksi. Minua ihmetyttää, että demarit laittaisivat kuntalaiset heti maksumiehiksi, vaikka kuntien yhdistymistä perusteltiin juuri sen tuomilla rakenteellisilla eduilla.

Veronkorotus on toki valtuutetulle helpoin tapa hoitaa kaupungin kassaan lisää kahisevaa. Näin ei tarvitse karsia mitään, eikä juuri perehtyä asioihin muutenkaan. Normaali tilanne jokaisen henkilökohtaisessa taloudessa on se, että rahojen loppuessa karsitaan kuluja. Näin pitäisi kuntatalouttakin hoitaa – tai ainakin edes yrittää.

Ymmärrän sen, että Kouvola on puun ja kuoren välissä yhdistymissopimuksen takaaman henkilöstön irtisanomissuojan kanssa. Siitä huolimatta kuntalaisilla on lupa odottaa edes joitakin avauksia ja esityksiä kunnan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Veronkorotus ei todellakaan ole ainut vaihtoehto.

Mielestäni ennen veroprosentin nostoa pitäisi selkeästi esittää toimenpiteitä, joita tarvitaan talouden tasapainottamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Meillä olisi oltava kartta, johon on merkitty kuljettava reitti ja toimenpiteet reitin varrelle. Strategiaksikin tällaista kutsutaan. Veronkorotus nyt olisi vain lisäajan ostamista kuntalaisen kukkarosta. Jos nimittäin veronkorotus toteutetaan, paineet rakenteiden uusimiseksi loppuvat. Siihen ei varaa ole.

Veronkorotuksen perusteluiden kyytipoikana käytettiin pelotetta velan määrästä, joka on edessä neljän vuoden päästä. Tarvittavan velan määrä on ensi vuonna 13 milj € ja neljän vuoden päästä 52 milj €. Laskutoimitus on oikein, mutta mikä kouvolalaisten kannalta on pahinta – se tarkoittaa juuri sitä, ettei rakenteille tehdä mitään, eikä henkilöstömitoitusta päivitetä. Tähän ei pidä suostua.

Puolueiden toimintatavoissa on eroja. Siinä missä Kokoomus kävisi kiinni itse ongelmaan ja etsisi vaihtoehtoisia ratkaisuja – demarit näyttävät lykkäävän ikävien päätösten tekemistä rahoittamalla kalliita toimintamalleja. Ennen yhdistymistä tiesimme, että demarivetoiset kunnat olivat alijäämäisiä, nyt tiedämme miksi.