Taas Perussuomalaisten ympärillä kuohuu. Viimeisin kuohunta juontuu Ylen vaalitenttiohjelman periaatteesta, jossa kolme suurinta puoletta on samassa vaalitentissä. Soini on ilmoittanut, että galluppien perusteella perussuomalaiset kuuluvat tähän joukkoon. Niin tai näin, olisi ihan hoopoa jättää Soini ulkopuolelle.

Kyse on Ylen linjauksista kevään vaalitenttiohjelmien suhteen. Soini tietysti halusi näyttävästi syyllistää suuria puolueita asiasta, mutta syyllinen löytyy vanhoista rakenteista ja linjauksista. Onneksi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi on asiaan jo puuttunut ja sanonut, että Perussuomalaiset voivat tenttiin aivan hyvin päästä.

Minua ei asiassa kiinnosta niinkään Soinin hyvinvointi, vaan nähdä, kuinka Soini pärjää siinä seurassa. Siinähän itse asiassa saadaan tietää, kuuluvatko Perussuomalaiset suurten joukkoon vai ei. Samoin Perussuomalaisten poliittinen linja valtiontalouden kannalta suuriin asioihin saadaan väkisinkin selville. Odotan mielenkiinnolla miten siinä seurassa vaaliohjelma kerrotaan pelkillä slouganeilla ja ylimalkaisilla heitoilla.

Nyt olisi syytä jo huomata, että kaikenlainen Perussuomalaisten vähättely toimii vain parhaana vaalityönä heidän laariin. Perussuomalaiset tulee ottaa mukaan kertomaan miten Suomea tulee kehittää. Heiltä tulee vaatia kannanottoja samoihin asioihin kuin muilta puolueita. Tämä onnistuu parhaiten osallistumista lisäämällä.

Osallistumisen mahdollisuuksia oli toki tarjolla ennen joulua eduskunnan budjettikäsittelyn aikana. Perussuomalaiset käyttivät kolme puheenvuoroa, joista yksi liittyi käsiteltävään asiaan. Paikalla ei tietenkään ollut EuroSoinia, mutta olisi siellä ollut puheoikeus ja mahdollisuus eduskuntaryhmän jäsenillä kautta linjan.

Älkäämme siis torjuko Perussuomalaisten yrityksiä tulla kansan eteen kertomaan näkemyksiään – kaikkihan niitä odottavat, kuka mistäkin syystä!

Vaalikuume alkaa selvästi nousta, vaikka h-hetkeen on aikaa vielä lähes viisi kuukautta. Sanomalehtien teettämät gallupit povaavat perussuomalaisille vaalivoittoa, vaikka tulevasta persut eivät ole sanoneet juuri sanaakaan. Nyt riittää kun arvostelee muita ja muuten seisoo keskellä vaatteita, virheitä vältellen.

Itse olen tehnyt työtä äänestäjieni luottamuksen eteen jo vuodesta 2007 ja samalla linjalla aion jatkaa myös kohti alkavaa vaalikampanjaani. Tavoitteeni on selkeä. Tähtään yksinkertaisesti vaalipiirimme ykköseksi. Tavoite on korkealla, onhan matkaa demareiden Anneli Kiljuseen lähes kolme tuhatta ääntä. Mutta saamani lähes 7000 äänestäjän tuki viime vaaleissa antaa uskoa ja kannustaa taas uuteen vaalityöhön.

Kansanedustajan vaikutusmahdollisuudet kasvavat edustajakausien karttuessa. Ensikertalaisena tulee eduskuntaan aina valmiiksi putsattuun pöytään. Olen ollut eri työryhmissä pohtimassa mihin suuntaan Suomea tulee tulevaisuudessa kehittää ja luonut ympärilleni vahvan verkoston, johon on ensi kaudella helppo nojata. Pohja on nyt luotu – äänestäjien käsissä on, pääsenkö viemään saavuttamani mahdollisuudet käytäntöön.

Vaalikampanjaa tai politiikkaakaan ei tehdä yksin. Tarvitaan aina auttavia käsipareja, ajatuksia ja ideoita. Tule mukaan hyvään porukkaan ja anna tukesi. Voit liittyä osoitteessa www.jarilarikka.fi tai vain nykäisemällä kadulla hihasta.

Keskusta antoi suomalaisille koululaisille kyseenalaisen joululahjan ilmoittamalla, ettei se tue enää perusopetuksen tuntijaon uudistamista. Keskustan mielestä suomalaista perusopetusta ei tarvitse enää kehittää. Kepu pettää aina – nyt kärsijöinä olivat Suomen koululaiset.

Olen pettynyt tähän keskustalaiseen venkoiluun. Asiat olivat jo kertaalleen ministereiden kesken sovittu, mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskustan tuijottaessa pieneneviin kannatuslukuihin, saattaa jäädä vielä monta muutakin tärkeää päätöstä tekemättä.

Itseäni harmittaa nyt se, että kaivattuja lisätunteja liikuntaan ei tule. Ei tule, vaikka tiedämme varsin hyvin, että lapsemme niistä hyötyisivät. Liikunnan vähäisyydestä ja sen aiheuttamien ongelmien paljoudesta on meillä runsaasti tietoutta. Samoin minua kaakkoissuomalaisena kansanedustajana surettaa se, että nyt emme saa kielitaitoamme perusopetuksessa monipuolistettua riittävästi. Pääministeri Kiviniemi kävi kyllä esittelemässä varsin liberaaleja ajatuksia Venäjän kielen aseman parantamisesta Kaakkois – ja Itä-Suomessa, mutta käytännössä keskusta tyrmäsi nyt nämä ajatukset.

Opetuksen tulee seurata aikaansa. Vaikka tuoreessa Pisa- tutkimuksessa suomalaiset pärjäsivät hyvin, emme me voi jäädä laakereilla lepäämään. Meidän on kyettävä kehittämään opetuksen sisältöä ja tavoitteita, panostettava kouluviihtyvyyteen sekä oppimisympäristön kannustavuuteen. Kokoomuksessa työtä suomalaisen koulutyön parantamisen eteen jatketaan, vaikka ilman Keskustaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli avasi sanaisen arkkunsa arvostelemalla Kokoomuksen ajanmukaista ja järkevää talouspolitiikkaa. Kallin puheissa näkyy selvästi tulevien vaalien läheisyys ja puolueen ahdinko. Äänestäjien kosiskelu hallitusyhteistyökumppania arvostelemalla taitaa olla se ainoa keino, joka on jäljellä vaali-ideapussissa.

Kallin mukaan Kokoomus tuo mukanaan vain pitkän listan leikkauksia ja kuntaliitoksia. Samaa mieltä olen hänen kanssaan vain siitä, että nyt on keskityttävä talouskasvua luoviin toimiin. Ihmettelen kuitenkin kuinka Keskustassa voidaan vielä tälläkin hetkellä ajatella, että voisimme ikään kuin valita mitä keinoja talouden tasapainottamiseen käytetään. Jollei realiteetteja oteta tosissaan, olemme pian Kreikan, Irlannin ja Portugalin tiellä.

Keskustan vaatimukset kuntaliitoksien lopettamiseksi kaikuvat toivottavasti kuuroille korville. Ainakin Vihreiden Sinnemäki kerkesi jo vaatimaan kuntareformin jatkamista ja tuskin demareillakaan on mitään sitä vastaan. Vanhoihin kuntarakenteisiin on puututtava ja löydettävä edullisempia tapoja tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluita – ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Vaikka taloutemme on tällä hetkellä hienoisessa nousussa, ei pelkästään sen varaan voi tuudittautua. Viimeistään nyt täytyy ymmärtää, että vientivetoinen taloutemme on tiiviisti sidoksissa muihin läntisiin maihin ja niiden talouksiin. Omat talouden rakenteet pitää olla aina siinä kunnossa, että pienet kolhut kestetään.

Ei voida myöskään unohtaa väestön ikääntymisen tuomia haasteita. Työurien pidentäminen, tuottavuuden tehostaminen sekä rakenteiden keventäminen vaativat ratkaisuja tulevaisuudessa. Julkisen talouden kestävyyden korjaamiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön – ei vain niitä, jotka ovat ”poliittisesti korrekteja” vaalien alla.

Eduskunnan täysistunnossa on tänään puheenaiheena Irlannin lainatakuut, jonka hyväksymisen puolesta huomenna ilman muuta äänestän. Suomi on hyötynyt yhteisestä valuutasta, mutta yhteisellä talousalueella kriisitkin on jaettava – vaikka sitten pitkin hampain.

Kritiikki Suomen osallistumisesta takaukseen osuukin omaan nilkkaan, sillä kyse on koko euroalueen vakauttamistoimenpiteestä ja koko Euroopan laajuisen laman torjunnasta – ei siis missään nimessä vain jonkun yksittäisen, huonosti taloutensa hoitaneen maan avunannosta. Irlannin sopeutumisohjelma on uskottava ja selvä signaali muille maille on myös se, että jatkossa lainaa saa vain tiukkaa talousohjelmaa vastaan.

Suomelle ja suomalaisille kaikkien parasta on, että uutta taantumaa torjutaan kaikin käytössä olevin keinoin, tässä tapauksessa lainoittamalla. Kolikon kääntöpuoli nimittäin voisi olla Suomessakin työttömyyden kasvu ja verotulojen vähentyminen, jolloin hyvinvointipalveluiden tuottaminen vaikeutuisi entisestään.

Tietysti toivon myös, että muut maat ottaisivat meiltä oppia siitä, miten taloutta hoidetaan tiukasti ja vastuullisesti. Turhan takia parhainta AAA-luokitusta ei Suomi valtionlainoilleen ole saanut.